Olenpas taas ollut laiska tämän blogin suhteen. Puolisen vuotta tässä on vierähtänyt ja siihen aikaan mahtuu niin paljon kaikenlaista mukavaa ja vähemmän mukavaa. Töissä tosiaan olin sen puolisen vuotta, jonka työkokeilussa nyt saa olla. Rankka työ vaatii rankat huvit, joten hieman liian lujaa meni juhlimisen osalta. Pääsiäisenä baarissa ollessani kuitenkin tapasin miehen, jonka kanssa sittemmin aloin seurustelemaan. Tämä suhde on rauhoittanut minua hyvin paljon. Ei tule enää juhlittua ja olen tehnyt muutenkin täyden elämäntapamuutoksen. Aloin nimittäin karppaamaan! Voin suositella kaikille, jotka kärsivät ylipainosta. Seitsemän kiloa olen jo onnistunut karistamaan vajaassa parissa kuukaudessa.

Pääsinpäs muuten kouluunkin, Poriin yliopistoon opiskelemaan kulttuurituotantoa ja maisemantutkimusta! Nyt olisi sitten muutto Poriin tulossa lähiaikoina. Ja stressiä pukkaa niin ettette arvaakkaan! Vähän jännittää, että masennunko taas niin kuin jokaisessa aikaisemmassa muutossa. Stressihän tunnetusti myös lisää tic-oireita, joten kauhulla odotan koulun alkua. Toivon, että ticsit kuitenkin pysyisivät hallittavissa, niin olisi mukavampi aloittaa uudessa koulussa.

En muista olenko aiemmin maininnut olevani hieman kapinallinen lääkityksen suhteen. Tarvitsen niitä, mutta heti kun menee vähän paremmin, haluan päästä siitä eroon. Siispä tuossa alkuvuodesta lopetin lääkitykseni, joka silloin koostui Risperidonista ja Sertralinista. Samalla unohtuivat myös omega3 ja magnesium, joiden myös pitäisi auttaa touretteen. Toukokuussa ticsit ja pakko-oireet sitten taas lisääntyivät. Aloitin Risperidonin uudelleen, mutta Sertralin sai jäädä, sillä en enää kokenut olevani masentunut. Alkuun tuntui, ettei lääke enää auta. Sitten aloitinkin tämän elämäntapamuutokseni ja myös omega3 ja magnesium palasivat kuvioihin. Nyt olo on tosi hyvä, eivätkä ticsit enää haittaa juurikaan. :)

Siinä kai tärkeimmät. Oli mukavaa huomata, että kommenttejakin oli tullut, ihanaa! Joku siis todella lukee tätä blogia. ;) Superkivaa kesän jatkoa teille! :)